Parisuhteen H-hetki

Kun katsomme parisuhteen draamaa, voimme oikeastaan aina nähdä ajatuskuplan, jossa on kysymys ”oletko minua varten?” 

Kun vastaamme sisällämme siihen ”kyllä”, voimme kääntyä pehmeästi ja turvallisesti toistemme puoleen.

Kun vastaamme ”ei”, yritämme voimakkaammin päästä perille tai käännymme pois, emmekä uskalla ottaa riskiä torjutuksi tulosta.

Teemme parisuhteessa lukemattomia pieniä valintoja päivittäin 

Osa niistä on tietoisia, mutta suuri osa ei. Nämä valinnat vaikuttavat järisyttävällä tavalla meidän parisuhteeseemme.

Tutkitaan tätä hieman tarinan kautta:

Kun miehen työpaikalla ilmoitettiin yt-neuvotteluista, hänen turvallisuuden tunteensa järkkyi. Pelko työn menettämisestä tänä epävakaana aikana hiipi jäytävänä huolena mieleen. Pelon lisäksi myös muita vaikeita tunteita nousi tietoisuuteen. Häpeää siitä, jos jää työttömäksi? Näiden tunteiden ja olojen kanssa mies tuli kotiin. 

Ja nyt seuraa hänen elämänsä kannalta tärkeä H-hetki. Miten hän toimii? 

Kääntyykö hän puolisonsa puoleen? Voiko hän luottaa, että puoliso lohduttaa, luo toivoa ja kertoo, että miten tahansa tässä käy, niin olemme yhdessä ja selviämme? Voiko hän luottaa siihen, että hän kelpaa edelleen?

Vai jättääkö hän kertomatta? Onko hänellä epäluottamus siihen, että puoliso olisi hänen tukenaan. Päätyisikö mies pitämään tunteensa sisällään? Onko hänellä ehkä sellainen käsitys, että hänen pitää selvitä yksin? 

Ja nämä kaksi toisaalta melko pientä ratkaisua määrittävät parisuhteen kannalta erittäin olennaisen seikan. Olemmeko yhdessä vai erillämme? 

Todennäköisesti miehen päätyessä jakamaan pelkonsa ja pyytämään puolisoltaan apua, puoliso jakaisi huolen, hän olisi miehen kanssa. He voisivat yhdessä pohtia sitä, miten selviävät mahdollisen irtisanomisen kanssa. 

Jos taas mies jättäisi kertomatta, hän jäisi yksin taakkaansa kanssa. Se näkyisi todennäköisesti hänessä vetäytyvyytenä, ärtyvyytenä tai hiljaisuutena. Hänen puolisonsa, joka ei tietäisi tapahtuneesta, alkaisi reagoimaan ja tulkitsemaan tilannetta omasta näkökulmastaan käsin.

Puoliso saattaisi tulkita miestään, että tämä on tyytymätön häneen. Tai hän voisi tulkita, ettei kumppani välitä, kun hän on taas niin poissaoleva. Nämä tulkinnat herättäisivät hänessä todennäköisesti ärtymystä, loukkaantumista ja pettymystä. 

Ja näin puoliso olisi oman H-hetkensä äärellä. Yrittäisikö hän hakea yhteyttä, kysyä puolisoltaan: Mikä sinulla on, kun olet hiljainen?” Vai kääntyisikö hän pois?

Eli huomaamme, miten isoja seurauksia näillä pienillä liikkeillä on. Parhaimmillaan ne rakentavat siltaa meidän välillemme ja vahvistavat hyvinvointiamme. 

Pahimmillaan ne katkaisevat yhteyden ja jättävät meidät yksin.

Jotta osaisimme tunnistaa H-hetkemme, on meidän tarpeellista olla tietoisia niistä pienistä liikkeistä, jotka sitä määrittävät. Näitä tärkeitä liikkeitä voimme kutsua parisuhteen kolmeksi kulmakiveksi:

  1. Käännymmekö me toistemme puoleen?
  2. Olemmeko me toisiamme varten, kun toinen tulee?
  3. Syntyykö meidän välimme yhteys, joka kertoo: ”Olen sinua varten”?

Paras tapa tutkia oman suhteen kulmakiviä on kääntää katse ensin itseensä. Teenkö minä aloitteita? Käännynkö sinun puoleesi ja kerron asioistani? Jos sinä kerrot omistasi, pysähdynkö, kiinnostunko? Olenko sinua varten?

Jos huomaat heiveröisyyttä omassa osuudessasi, tee psykologinen testi tänään. 

Kun kohtaatte työpäivän tai muun erossa olon jälkeen kumppanisi kanssa. Keskeytä tekemisesi, mene hänen luokseen, hae katseyhteys ja kysy, mitä hänelle kuuluu? Kiinnostu oikeasti. Keskity kuuntelemaan ja ole läsnä. Kerro myös omasta päivästäsi, millainen olo sinulla on, mitä sinulle kuuluu. 

Mitä teidän välillänne tapahtuu tämän jälkeen? 

Kirjoittaja:

Eira Eklund-Mikola

psykologi, paripsykoterapeutti

Close

50% Complete

Kaksi askelta

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do itsusmod temporid incididunt ut labore and dolore magna aliqua.